10. Kristus syntyi uudelleen Etiopiassa

 Tässä blogissa analysoin uutista: "Kristus syntyi uudelleen Etopiassa" (Helsingin Sanomat 14.9.2015).

Uutisessa Helsingin Sanomien toimittajat ovat vierailleet Etiopiassa eli "Rastafarien luvatussa maassa". He haastattelevat rastoihin kuuluvaa Ras Alexia. Rastat pitävät Etiopian viimeistä keisaria Hailie Selassie ensimmäistä uudelleensyntyneenä Kristuksena, joka mm. lahjoitti rastafareille vuonna 1948 alueen Shashamanen kaupungissa, jota pidetään luvattuna maana.  Siellä elää noin 800 rastafaria, joista useimmat ovat muuttaneet Jamaikalta, josta uskonto sai alkunsa 1930-luvulla. Haile Selassie oli ortodoksikristitty eikä rastafari.

Uutinen rikkoo stereotypisiä käsityksiä rastafareista ja antaa heille näin postiivisemman kuvan uskontona, sillä siinä mainitaan, kuinka rastafaripappia Paul Phangia ärsyttää se, että heidän tunnetaan letkeästä oleilusta, pilvenpoltosta ja reggaemusiikista. Papin mielestä he ovat kurinalainen ja henkinen yhteisö.

Haile Selassien kruunaamista Etiopian keisariksi vuonna 1930 on pidetty Raamatun profetian täyttymyksenä. Tälle vahvistuksena pidetään Jamaikalla afrikkalaista nationalismia saarnanneen Marcus Garveyn ennustusta: "Katsokaa Afrikkaan, missä musta kuningas kruunataan". Etiopiaa pidetään vapautettujen orjien maana, sillä Amerkikkaan viedyt mustat orjat, jotka vapautettiin päätyivät Etiopiaan. Maa on myös ainoa Afrikassa, jota ei koskaan vallattu siirtomaaksi, joten Haile Selassie oli ainut poikkeus valkoisten siirtomaaherrojen keskellä. Perimätiedon mukaan Haile Selassie, sekä muut Etiopian keisarit polveutuvat suoraan Israelin kunigas Salomonista ja Saban kuningattaresta. Rastafarit ovat siis käytännössä asettanet Haile Selassien Jumalan asemaan ja pitävät tätä jotenkin yliluonnollisena. Uskon, että hänet on asetettu Jumalan asemaan psykologisista sysitä: siirtomaavallan aikana afrikkalaiset pakotetiin kääntymään kristinuskoon ja heitä kohtaan oltiin julmia. Samalla jylläsi myös afrikkalinen nationalismi. Tällaisena aikana kristinuskossa opettettu Vapahtaja olisi varmasti tullut monelle tarpeen, joten on luonnollista, että maanosan ainoa tummaihoinen johtaja pistettiin pelastajan asemaan.

Paluumuutosta Siioniin eli Etiopiaan ja Afrikkaan tuli rastafarisukon keskeinen oppi. Tässä mielessä rastafilaisuudessa on samanlaisia oppeja kuin juutalaisuudessa, joiden pitkä tvoite oli päästä myös takaisin luvattuun maahan. Rastafilaisuuden nimi tuli tuli heidän Herraltaan: Ras on amharankielinen arvonimi ja Tafari Makkonen oli Haile Selassien nimi ennen kuin hänestä tuli keisari.

Ganja on luvallista rastafarien yhteisöissä, mutta Etiopiassa se on laitonta, mistä tulee usein kiistoja. Marihuanaa käytetään mediataatioon. Shashamanien rastoista monikaan ei tee kunnon työtä vaan he elävät ulkomailla asuvien uskonveljiensä tuilla. Tämä on ehkä hiukan ristiiridassa aiemmin mainitun papin kommentin kanssa, että he olisivat kurinalainen hengellinen yhteisö. Rastafarien kulttuurinen ulottuvuus on hyvin poikkeuksellinen muihin uskonnollisiin liikkeihin nähden. Hárva muu kristillisperäinen liike esimerkiksi tuo kannattajiensa arkeen huumeiden käytön. Tapa on varmaankin peräisin afrikkalaisten alkuperäisuskonnoilta, sillä monissa alkuperäisuskonnoissa on käytetty erilaisia huumausaineita vahvistamaan uskonnollista kokemusta.

"Punaisen terrorin" eli etiopian sosialistijuntan aikana rastafariyhteisö lähes tuhoutui. Myös Haile Selassie syrjäytettiin vuonna 1974 ja kuoli seuraavana vuonna. Yhteisö lähti elpymään vasta 1990-luvulta lähtien vallanvaihdon jälkeen. Kuitenkaan rastafarit eivät ole edelleenkään saaneet kansalaisuutta ja Haile Selassien lupaamasta maasta. Rastafarit kärsivät siis ihmisoikeusrikkomuksista edelleen. On täysin uskonnonvapauden vastaista, että he eivät saa maassaan kansalaisuutta, koska kuuluvat uskonnolliseen vähemmistöön.

Rastafareilla on kolme eri suuntausta, joita yhdistää usko kolmiyhteiseen Jumalaan, jota he kutsuvat nimellä "Jah". Kolmen suuntauksen välille tulee kuitenkin myös ristiriitoja ja kullakin on oltava oma rukoushuoneensa. Rastafareilla on siis kristinuskon kanssa yhtenäinen jumalkäsitys vaikkaikin he kustuvat sitä eri nimellä.

Nykyään maailmassa on noin miljoona rastafaria. He uskovat Siionista tulevan Paratiisi vielä jonain päivänä. Tämä on mielestäni rastafarien tärkein myytti, sillä se on ensinnäkin varmasti suuri syy miksi liikkeen kannatus on niin suurta ja miksi kannattajia edelleen muuttaa Siioniin.

Lähteet:

 https://www.hs.fi/sanomapro/art-2000002852315.html

https://fi.wikipedia.org/wiki/Rastafari

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

12. Uskonto- podcast

 Tässä blogissa analysoin Puurojengin tekemää podcast jaksoa nimeltä uskonto. Sen on äänittänyt Thomas Grekov. Thomas Gregov vahvistaa heti alkuunsa käsityksen uskonnon privatioitumisesta eli yksityistymistä, kun hän kertoo, että uskonto on asia, josta hän ei ole koko sosiaalisen median uransa aikana halunnut puhua ja pitää yksityisasiana. Hän kertoo, että häntä myös pelottaa ajatustensa jakaminen, sillä uskonto on aihe, johon monesti suhtaudutaan kiivaasti. Hän esittää myös hyvän pointin siitä, että uskonto määrittää niin vahvasti, kuka hän on, että siitä on tärkeää puhua. Olen tässä samaa mieltä hänen kanssaan, että uskonnot ovat niin suuri osa ihmisiä, että siitä puhumista ei pitäisi joutua häpeilemään. Samalla hän näyttää muille, jotka pelkää uskonnosta puhumista esimerkkiä, että se on ok. Gregov on syntynyt perheessä, jossa on tiukat konservatiiviset kristityt arvot. Hänelle on esimerkiksi luettu pienenä joka ilta Raamattua, viikottain käyty kirkossa ja seurakunnan toimintaan ...
Lue lisää

11. Uskonto Fingerporissa

Kuva
 Tässä blogissa analysoin uskonnon näkymistä Fingerporissa.   Fingerpori on tunnettu suomalainen sarjakuva, jonka on luonut Pertti Jarla. Sarjakuva tunnetaan erityisesti sen kekseliäistä sanaleikeistä ja humoristisista käänteistä, jotka usein liittyvät arkielämän tilanteisiin ja ilmiöihin. Sitä julkaisee moni suomalainen lehti, kuten Kalevala ja Helsingin Sanomat. Yksi toistuva aihe Fingerporissa on uskonto, jota käsitellään usein ironiselle ja humoristisella tavalla. Yksi Fingerporin tunnusmerkeistä ovat sanaleikit, joissa esimerkiksi raamatussa ilmenevät termit saavat humoristisen merkityksen. Yllä olevassa kuvassa sana piispantarkastus tarkoittaakin eri asiaa, kuin alunperin olisi kuvitellut. Tälläiset sanaleikit antavat uskonnosta harmittoman ja itse asiassa ihan postiivisen kuvan, joka voi saada tavallista maallikkoa lähemmäksi uskontoa.   Kuten yllä olevista sarjakuvistakin näkyy, uskonnollisia aiheita käsitellään hyvin ironisesti. Pyhiä hahmoja saatetaan kuvata h...
Lue lisää