2. Luonnollinen asia

 Tässä blogissa analysoin Greta Virranniemen kirjoittamaa uutista nimeltä Luonnollinen asia (Yle 18.6.2023). Uutinen käsittelee siis sitä, kun Eija Nivala vihki poikansa ja tämän miesystävän aiheuttaen sosiaalisen median kohun ja sai siitä hyvästä kaksi kantelua Oulun hiippakuntaan.

Eija Nivala toimii Ylivieskan kirkkoherrana ja oli aikaisemmin kastanut lapsensa ja vihkinyt tyttärrensä. Vaikka Suomen evankelisluterilainen kirkko pitää yhä virallisesti avioliittoa miehen ja naisen välisenä asiana, Eija päätti toimia kirkon ohjeita vastaan ja vihki poikansa Oskarin ja tämän miesystävän Jeren Mustion kirkossa Raaseporissa. He tiesivät, että siitä tulisi jonkinnäköistä kohua, mutta eivät osanneet odottaa aivan niin suurta hälyä asiasta. Neljä eri paikallislehteä kirjoitti asiasta ja jakoivat julkaisujaan sosiaaliseen mediaan, aiheuttaen siellä kuohun. Konservatiiviset kristityt mm. siteerasivat Raamattua, puhuivat maanpäällisistä ja iankaikkisista rangaistuksista, arvostelivat äitiä kirkonvastaisesta toiminnasta ja saattoivat olla avoimen homofobisia. Kirkkoherraa asiassa järkytti eniten se, miten omassa seurakunnassa koetaan, että hän olisi särkenyt jotain pysyvää, ja ihmiset ovat niin varmoja, mikä on oikein ja mikä väärin, että sanovat sen varjolla mitä vaan. Hän ei myöskään aio erota seurakunnasta, sillä näin hän myöntäisi tappionsa konservatiiveille. Toisaalta suurin osa kommenteista on kuitenkin ollut rohkaisevia ja Eija Nivala on saanut myös omilta seurakuntalaisiltakin laajasti tukea. Moni on pitänyt tärkeänä sitä, että hän on avannut mahdollisuuden puhua asioista, joista on pitänyt vaieta vuosikummeniä. Juuri tämän vuoksi äiti ja poika haluavat jatkaa avointa keskustelua ikävistä kommenteista huolimatta. Sekä äiti, että poika uskovat, että vielä joskus Suomessakin pystykään kirkoissa vihkimään samaa sukupuolta olevia avioliittoon. 

Uutinen on mielestäni hyvä esimerkki kristinuskon etiikan ristiriitaisuudesta. Periaatteessa uskotaan ja opetetaan lähimmäisenrakkautta, ja että kaikki olisivat yhtä arvokkaita. Paitsi jos olet homo. Tässä ei ole mielestäni mitään järkeä. On totta, että Raamatussa sanotaan, että Raamattu on miehen ja naisen välinen liitto, mutta siihen aikaan, kun se on kirjoitettu, mitään muuta muota ei ole edes tiedetty. Tämä johtui siitä, että homous oli silloin kaikissa laeissa kielletty, joten sukupuolivähemmistöihin kuuluvat kätkivät itsensä säilyäkseen hengissä. Nykypäivänäkään valtaosa kansasta, joiden maissa homoseksuaalisuus on kielltty, ei välttämättä ole edes tietoinen seksuaalivähemmistöistä. Sitä paitsi jos Jeesus opetti tasa-arvosta ja armosta niin, miksi se opetus ei kävisi tähän asiaan? Lisäksi Jeesus oli tunnettu vähemmistöjen oikeuksien puolustaja, joten hän olisi hyvinkin saattanut olla seksuaalivähemmistöjen puolella, jos eläisi nykypäivänä.  

Uutisen teema käsittelee hyvin selkeästi kristinuskon opillista ulottuvutta. Siinä nimittäin näkyy, kuinka opit edelleen ohjaavat moraalia ja yhteisöjen elämää. Hassua kuitenkin on, miksi Raamatusta on valittu vain tietyt opit tarkasti noudatettaviksi ja moni on maailman muuttuessa sivuutettu kokonaan. Mielestäni Raamattu on vain monille homofoobikoille tekosyy loukata sukupuolivähemmistöihin kuuluvia samoin , kuin se on monille miehille tekosyy pitää yllä sukupuolensa valta-asemaa. 

Eija Nivalan suorittama vihkiminen ja siitä uutisointi aloitti taas yhteiskunnallisen keskustelun, joka jakaa paljon sekä uskontoja, että ylipäätään yhteiskuntaa. Asia on kuitenkin niin, että koska nuoret ovat paljon avoimempia asian suhteen, kuin vanhat sukupolvet, yleinen mielipide on kääntynyt sukupuolivähemmistöjen puolelle. Itse asiassa kirkon toiminta antaa hyvin negatiivisen kuvan itsestään ja lisää entistään mallistumista, sekä kirkosta eroamista. Toisaalta jos luterilainen kirkko hyväksyisi avioliitto-oikeuden, se menettäisi kannattajia puolestaan vanhemmasta päästä. Sukupuolivähemmistöjen oikeuksien edistäminen on hyvin ajankohtainen asia, minkä vuoksi homot nähdään ainakin tämän uutisen myötä uskonnon uhrina. Toisaalta on otettava huomioon, että Suomen luterilainen kirkko on tässä vähemmistöasiassa hyvin paljon edellä suurinta osaa kirkkokunnista. Esimerkiksi maailman suurimmassa kirkossa eli Katolisessa kirkossa ei sallita edelleenkään edes pappien avioliittoa tai naispappeutta, saati sitten avioeroa, eikä missään nimessä samaa sukupuolta olevien vihkimistä. On siis hyväksyttävä, että uskonnot hidastavat seksuaalivähemmistöjen oikeuksia vielä pitkään.

Suomen perustuslaissa on määritelty oikeus sananvapauteen, mutta lain mukaan myös kunnianloukkaus on kiellettyä. Eija ja Oskari olisivat voineet nostaa tästä kunnianloukkaus syytteen, sillä kommentit joita he saivat olivat loukkaavia ja homofoobisia. Tietysti tällaiset sananvapaus vs. kunnianloukkausjutut ovat Suomessa hyvin hankalia ja monesti syyllinen ei saa tuomiota, joten todennäköisesti he eivät halunneet vielä lisää mediakohua osakseen. Lisäksi loukkaavaa kommentointia tuli niin monelta eri henkilöltä, että olisi ollut hyvin työlästä haastaa kaikki oikeuteen. Se on kuitekin harmi, että ilkeilijät eivät saaneet mitään seurauksia teoistaan, mikä osoittaa heille että tuollainen kommentointi on okei ja henkilöt, jotka eivät tehneet mitään väärää joutuivat puolestaan kärsimään. 

Toivosin, että vatsaavia tapauksia ei enää Suomessa syntyisi, mutta pahoin pelkään, ettei maailma ole vielä valmis siihen. 

Lähde:

https://yle.fi/a/74-20036529