7. Uskonto mainoksissa

 Uskonnolliset sekä ateistiset ryhmät käyttävät mainonontaa, jotta saisivat omaa maailmankatsomustaan ja toimintaansa näkyviin. Lisäksi monissa mainoksissa käytetään uskonnollista symboliikkaa, kieltä tai kuvastoa. Täten mainokset luovat mielikuvia niiden mainostamien asioiden vuoksi myös uskonnoista. Uskonnollisia symbolieta käytetään mainoksissa, koska ne ovat monille tuttuja ja herättävät tunteita. Jotkut saattavat kuitenkin pitää niiden käyttöä loukkaavana. Esimerkiksi vuonna 2009 kohun aiheutti joukkoliikennevälineiden kylkiä koristi teksti: "Iloitse elämästäsi kuin se olisi viimeinen. Koska se on. Jumalaa tuskin on olemassa. Lopeta siis murehtiminen ja nauti elämästä". Vaikka mainoksen alkuperäinen tarkoitus oli ilmeisesti lisätä myönteistä suhtautumista ateismiin ja samalla edistää sananvapautta ja uskonnovapautta, se taisi tehdä toisinpäin. Moni koki mainokset uskonnonvapauttaan loukkaavina ja Helsingissä jotkut linja-autokuljettajat kieltäytyivät ajamasta näillä mainoksilla varustettua autoa. Kampanjasta tehtiin kantelu eettiselle neuvostolle, joka ei pitänyt sitä hyvän tavan vastaisena. Kiinnostavaa kampanjassa mielestäni oli se, miten suomalaisetkin reagoivat siihen maallistumisestamme huolimatta. Mielestäni kampanja oli kuitenkin uskonnonvapauden vastainen, sillä ei ole oikeudenmukaista laittaa uskonnollinen ihminen, esim. muslimi, ajamaan bussia, jossa lukee, että Jumalaa ei ole olemassa, mikä on vastoin hänen arvojaan.

Ateistien bussikampanja – Wikipedia 

Ateistinen bussikampanja, joita monet uskonnolliset pitivät loukkaavana

 Jouluna ja pääsiäisenä sekä muina kristinuskon tärkeinä juhla-aikoina, kristinusko näkyy tavallista enemmän mainoksissa. Tämä johtuu siitä, että kristinuskon tuomat perinteet ovat edelleen suomalaisille tärkeitä ja herättävät paljon tunteita, mikä on mainosten tarkoitus. Esimerkiksi joulukirkko saattaa herättää tuneita tututusta, turvallisesta ja samaistuttavasta asiasta. Näinä vuodenaikoina uskonnon kulttuurinen ulottuvuus näkyy hyvin selkeästi ainakin suomalaistem elämässä. Moni alunperin kristillinen hahmo on jo osa maallistunutta populaarikulttuuria, kuten esimerkiksi Pyhältä Nicolaukselta esikuvan saanut Joulupukki, joka nähdään varsinkin jouluna usein mainoksissa esimerkiksi siemailemassa Coca-Colaa. Vaikka moni pitää joulua enään vain kaupallisena kulutusjuhlana niin mielestäni siinä on säilynyt kristinuskon sanoma lähimmäisenrakkaudesta ja yhteiskunnan vähäosaisimmille antamisesta, mikä näkyy esimerkiksi monissa jouluelokuvissa.

Tunnetko punanuttuisen joulupukin ja Coca-Colan tarinan?

 Joulupukki ja Coca-Cola

Luterilainen kirkko Suomessa toteuttaa myös monia mainoskamppanijoita. Esimerkiksi humoristisilla mainoksilla pyritään saamaan mukaan ihmisiä seurakunnan toimintaan.

Kauhajoen seurakunta mainostaa ilmaista viiniä kauppakeskuksessa – kirkkoherra Jouko Ala-Prinkkilä vakuuttaa antaneensa ”idealle siunauksen” | Ilkka-Pohjalainen 

Kauhajoen seurakunnan humoristinen mainos

Yksi tunnetuista kristinuskoon liittyvistä mainostustavoista on Jeesus ristillä. Esimerkkejä on lukuisia: Rio de Janeiron Kristus-patsas innosti brasilialaista vodkamerkkiä kopioimaan patsaan ulkonäköä ja asentoa myöten eläväksi hengailemaan mm. konserteissa ja uima-altaalla. Mash Underwearin mainoksessa esiintyi Jesus Luz esittelee boxerita ristiasennossa. eteläkorealaisessa mainoksessa käytettiin ristiinnaalitun Jeesuksen kuvaa lämminvesivaraajamainoksessa. Mainoksen teksti menee näin:" Älä anna olla kylmä.... aamen". Samankaltaisia mainoksia on vielä lukuisia, mutta mielestäni niiden tärkein sanoma on se, että Jeesusta pidetään tärkeänä aiheena ja se kertoo myös ristiinnaulitsemistarinan tunnettavuudesta, sillä esim. eteläkorealaisista alle 30% on kristittyjä, mutta siitä huolimatta mainoksessa käytettiin ristiinnaulitsemista. Tämä osoittaa kristinuskon kulttuurisen ulottovuuden merkityksen.

 

Jesus Luz Mash Underwearin alusvaatekampanjassa  

Lähteet:

  https://fi.wikipedia.org/wiki/Ateistien_bussikampanja

https://ilkkapohjalainen.fi/ilkan-arkisto/kauhajoen-seurakunta-mainostaa-ilmaista-viinia-kauppakeskuksessa-kirkkoherra-jouko-ala-prinkkila-vakuuttaa-antaneensa-idealle-siunauksen-1.3103780

https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/ristinsa-kullakin-jeesus-houkuttelee-mainostajia

https://www.rantapallo.fi/ruoka-juomat-viinit/joko-tiesit-miten-coca-cola-liittyy-joulupukkiin-nain-jenkkiyhtion-ja-punanuttuisen-hahmon-tarinat-nivoutuvat-yhteen/

Lumo 6, Otava

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

12. Uskonto- podcast

 Tässä blogissa analysoin Puurojengin tekemää podcast jaksoa nimeltä uskonto. Sen on äänittänyt Thomas Grekov. Thomas Gregov vahvistaa heti alkuunsa käsityksen uskonnon privatioitumisesta eli yksityistymistä, kun hän kertoo, että uskonto on asia, josta hän ei ole koko sosiaalisen median uransa aikana halunnut puhua ja pitää yksityisasiana. Hän kertoo, että häntä myös pelottaa ajatustensa jakaminen, sillä uskonto on aihe, johon monesti suhtaudutaan kiivaasti. Hän esittää myös hyvän pointin siitä, että uskonto määrittää niin vahvasti, kuka hän on, että siitä on tärkeää puhua. Olen tässä samaa mieltä hänen kanssaan, että uskonnot ovat niin suuri osa ihmisiä, että siitä puhumista ei pitäisi joutua häpeilemään. Samalla hän näyttää muille, jotka pelkää uskonnosta puhumista esimerkkiä, että se on ok. Gregov on syntynyt perheessä, jossa on tiukat konservatiiviset kristityt arvot. Hänelle on esimerkiksi luettu pienenä joka ilta Raamattua, viikottain käyty kirkossa ja seurakunnan toimintaan ...
Lue lisää

10. Kristus syntyi uudelleen Etiopiassa

 Tässä blogissa analysoin uutista: "Kristus syntyi uudelleen Etopiassa" (Helsingin Sanomat 14.9.2015). Uutisessa Helsingin Sanomien toimittajat ovat vierailleet Etiopiassa eli "Rastafarien luvatussa maassa". He haastattelevat rastoihin kuuluvaa Ras Alexia. Rastat pitävät Etiopian viimeistä keisaria Hailie Selassie ensimmäistä uudelleensyntyneenä Kristuksena, joka mm. lahjoitti rastafareille vuonna 1948 alueen Shashamanen kaupungissa, jota pidetään luvattuna maana.  Siellä elää noin 800 rastafaria, joista useimmat ovat muuttaneet Jamaikalta, josta uskonto sai alkunsa 1930-luvulla. Haile Selassie oli ortodoksikristitty eikä rastafari. Uutinen rikkoo stereotypisiä käsityksiä rastafareista ja antaa heille näin postiivisemman kuvan uskontona, sillä siinä mainitaan, kuinka rastafaripappia Paul Phangia ärsyttää se, että heidän tunnetaan letkeästä oleilusta, pilvenpoltosta ja reggaemusiikista. Papin mielestä he ovat kurinalainen ja henkinen yhteisö. Haile Selassien kruunaam...
Lue lisää

11. Uskonto Fingerporissa

Kuva
 Tässä blogissa analysoin uskonnon näkymistä Fingerporissa.   Fingerpori on tunnettu suomalainen sarjakuva, jonka on luonut Pertti Jarla. Sarjakuva tunnetaan erityisesti sen kekseliäistä sanaleikeistä ja humoristisista käänteistä, jotka usein liittyvät arkielämän tilanteisiin ja ilmiöihin. Sitä julkaisee moni suomalainen lehti, kuten Kalevala ja Helsingin Sanomat. Yksi toistuva aihe Fingerporissa on uskonto, jota käsitellään usein ironiselle ja humoristisella tavalla. Yksi Fingerporin tunnusmerkeistä ovat sanaleikit, joissa esimerkiksi raamatussa ilmenevät termit saavat humoristisen merkityksen. Yllä olevassa kuvassa sana piispantarkastus tarkoittaakin eri asiaa, kuin alunperin olisi kuvitellut. Tälläiset sanaleikit antavat uskonnosta harmittoman ja itse asiassa ihan postiivisen kuvan, joka voi saada tavallista maallikkoa lähemmäksi uskontoa.   Kuten yllä olevista sarjakuvistakin näkyy, uskonnollisia aiheita käsitellään hyvin ironisesti. Pyhiä hahmoja saatetaan kuvata h...
Lue lisää